Hopeaturska Gadiculus argenteus

Hopeaturska on kaikista turskakaloista vaatimattomin. Tämä pikkuinen laji elää 60-1000 metrin syvyydessä. Ravinnoksi se käyttää matoja ja äyriäisiä. Levinneisyys

Keila Brosme brosme

Keila on erittäin yleinen pohjakala, joka esiintyy yleisesti keski- ja Pohjois-Norjan syvillä kallioisilla rannikoilla. Keila iskee hyvin tavalliseen pilkkiin, mutta suuremmat yksilöt tulevat yleensä täkyllä. Keila kasvaa 40-100cm pituiseksi ja 15kg painoiseksi. Ravinnoksi keila käyttää äyriäisiä ja kaloja. Levinneisyys

Kolja Melanogrammus aeglefinus

Kolja on yleinen saaliskala koko Norjan rannikolla, liikkuu usein turska- ja seiparvien läheisyydessä. Koljan tavallisin koko on 2-3kg, suurimmat yksilöt saavuttavat jopa 15kg:n painon. Kolja on helppo tunnistaa rintaevän yläpuolella olevasta tummasta täplästä. Ravinnoksi kolja käyttää matoja, nilviäisiä ja äyriäisiä. Levinneisyys

Kolmiviiksimade Gaitropsaurus vulgaris

Kolmiviiksimade elää levää kasvavalla kivikkopohjalla usein melko syvällä, jopa 250 metrin syvyydessä. Kolmiviiksimade kasvaa 40-60cm pituiseksi. Ravinto koostuu lähinnä kaloista, äyriäisistä ja nilviäisistä. Levinneisyys

Kummeliturska Merlucchius Merlucchius

Kummeliturska on tyypillinen 200-1000 metrin syvyydessä elävä syvänmeren laji, joka nousee yöaikaan pintavesiin saalistamaan mustakitaturskaa ja makrillia. Kummeliturska kasvaa 50-150cm pituiseksi ja 10-15kg painoiseksi. Levinneisyys

Lyyraturska Pollachius pollachius

Lyyraturska on Norjan rannikolla erittäin yleinen saaliskala, joka elää 10-200 metrin syvyydessä. Suurimmat yksilöt painavat noin 20kg. Lyyraturskan tunnistaa hyvin eteentyöntyvästä alaleuasta, jossa ei ole viiksisäiettä. Ravinnokseen lyyraturska käyttää kaloja. Levinneisyys

Molva on 80-180cm pituiseksi kasvava pohjakala. Oleskelee tavallisesti rannikkojen ulkopuolella 100-500 metrin syvyydessä. Ravinnoksi molvalle kelpaa kaikki elävä, mikä suuhun mahtuu. Levinneisyys

Mustakitaturska Micromesistius poutassou

Mustakitaturska liikkuu 50-300 metrin syvyydessä parvikalana ja saalistaa sekä välivedessä että pohjalla. Mustakitaturska kasvaa 30-50cm pituiseksi. Ravinnokseen tämä laji käyttää kaloja ja katkarapuja. Levinneisyys

Mustaturska Raniceps raninus

Mustaturska on 20-30cm pituiseksi kasvava laji, joka suosii matalahkoa vettä ja kivikkopohjia. Ravinnokseen mustaturska käyttää piikkinahkaisia, äyriäisiä, nilviäisiä ja pikkukaloja. Levinneisyys

Neliviiksimade Rhinonemus cimbrius

Neliviiksimade on liejupohjia suosiva jopa 250 metrin syvyydessä elävä laji. Neliviiksimade kasvaa 20-40cm pituiseksi ja käyttää ravinnoksi kaloja, äyriäisiä ja nilviäisiä. Levinneisyys

Partaturska Trisopterus luscu

Partaturska kasvaa 30-45cm pituiseksi ja elää yleiseensä turskien, seitien ja valkoturskien kanssa. Ravinnokseen tämä laji käyttää äyriäisiä, matoja, nilviäisiä ja kaloja. Levinneisyys

Pikkuturska Trisopterus minutus

Pikkuturska kasvaa 15-30cm pituiseksi ja on paikka uskollinen 50-100 metrin syvyydessä elävä pohjakala. Ravinnokseen se käyttää äyriäisiä, nilviäisiä ja pikkukaloja. Levinneisyys

Sei Pollachius virens

Sei on parvikala, jota esiintyy yleisesti koko Norjan rannikolla. Se saattaa kasvaa yli 20-kiloiseksi, mutta yleisin saaliskalan koko on alle 5-kiloa. Ravinnokseen sei käytää kaloja varsinkin silliä. Levinneisyys

Suomuturska Phicis blennioides

Tämä suhteellisen huonosti tunnettu laji kasvaa 50-100cm pituiseksi ja elää 150-300 metrin syvyydessä. Ravinnokseen suomuturska käyttää äyriäisiä ja kaloja. Levinneisyys

Turska Gadus morhua

Turska on parvikala, jota esiintyy yleisesti koko Norjan rannikolla. Erittäin yleinen saaliskala. Tavallisesti turska oleskelee merenpohjalla tai lähellä sitä. Turska on ahneimpia petokaloja ja nielee melkein kaikki, mihin käsiksi pääsee. Levinneisyys

Tylppäpyrstömolva Molva dipterygia

Tylppäpyrstömolva on pohjakala, joka kasvaa 60-150cm pituiseksi ja elää erittäin syvällä 200-1500 metrissä. Ravinnokseen tylppäpyrstömolva käyttää kaloja. Levinneisyys

Valkoturska Merlangius merlangus

Valkoturska on aika yleinen saaliskala, varsinkin saaristoisilla alueilla. Kooltaan kala ei ole kaksinen, enintään 70cm. Ravinnokseen valkoturska käyttää erityisesti katkarapuja. Levinneisyys

Viisiviiksimade Ciliata mustela

Viisiviiksimade kasvaa 10-30cm pituiseksi ja elää kovilla kallio- ja kivipohjilla matalassa vedessä. Ravintonaan viisiviiksimade käyttää pikkukaloja, nilviäisiä ja äyriäisiä. Levinneisyys