Hietakampela Limanda limanda

Hietakampela kasvaa 25-40cm pituiseksi ja oleskelee 5-200 metrin syvyydessä hiekka- ja liejupohjalla. Hietakampela syö äyriäisiä, nilviäisiä ja pikkukaloja. Levinneisyys

Kalliokampela Zeugopterus punctatus

Kalliokampela elää leviä kasvavalla pohjalla kalliorannoilla 10-15 metrin syvyydessä. Kalliokampela kasvaa 20-25cm pituiseksi. Ravinnokseen tämä kala syö äyriäisiä ja pikkukaloja. Levinneisyys

Kampela Platichthys flesus

Kampela eli maariankala kasvaa 30-50cm pituiseksi ja elää 1-120 metrin syvyydessä. Toisinaan kampeloita näkyy jokisuilla, koska tämä laji kestää hyvin myös makeaa vettä. Kampela viihtyy levää kasvavilla lietepohjilla, joihin kaivautuneena se vaanii äyriäisiä ja pikkukaloja. Levinneisyys

Lasikampela Lepidorhombus whiffiagonis

Lasikampela on syvänmeren kala, joka elää hiekka- tai liejupohjilla 10-400 metrin syvyydessä. Lasikampela kasvaa 40-60cm pituiseksi ja käyttää ravinnoksi äyriäisiä ja pikkukaloja. Levinneisyys

Liejukampela Hippoglossoides platessoides

Liejukampela kasvaa 20-40cm pituiseksi ja oleskelee hiekka- tai liejupohjilla 40-100 metrin syvyydessä. Liejukampela käyttää ravinnoksi äyriäisiä ja pikkukaloja. Levinneisyys

Mustaeväkampela Glyptocephalus cynoglossus

Mustaeväkampela kasvaa 35-50cm pituiseksi. Oleskelee pääasiallisesti 50-400 metrin syvyisillä hiekka- ja lietepohjilla. Ravintonaan mustaeväkampela käyttää äyriäisiä ja nilviäisiä. Levinneisyys

Piikkikampela voi kasvaa 50cm pituiseksi ja 8-12kg painoiseksi. Se viihtyy hiekka- ja kivikkopohjilla korkeintaan 70 metrin syvyydessä. Ravinnokseen piikkikampela käyttää pikkukaloja, mutta myös äyriäisiä ja nilviäisiä. Levinneisyys

Pikkukampela phrynorhombus norvegicus

Pikkukampela on yleinen Lofoottien saarten välisellä alueella. Elää kalliopohjaisilla alueilla 20-40 metrin syvyydessä. Pikkukampela kasvaa 8-12cm pituiseksi. Ravinnoksi tämä laji käyttää äyriäisiä, matoja ja pikkukaloja. Levinneisyys

Pikkupääkampela Microstomus kitt

Pikkupääkampela kasvaa 40-60cm pituiseksi ja suosii rannikkojen ulkopuolisia kivikko- ja kalliopohjia missä on leväkasvillisuutta ja vettä 10-25 metriä. Ravintonaan pikkupääkampela käyttää käärmetähtiä, äyriäisiä ja nilviäisiä. Levinneisyys

Punakampela Pleuronectes platessa

Punakampela on muiden kampeloiden tapaan enimmäkseen hiekkapohjilla viihtyvä laji. Isoimmat yksilöt voivat olla noin 100cm:n pituisia. Tämä ahnas ja vikkelä peto on melko yleinen saaliskala. Levinneisyys

Ruijanpallas Hippoglossus hippoglossus

Suuri Ruijanpallas on erittäin harvinainen saaliskala (Ryöstökalastuksen uhri). Elää syvissä hiekkapohjaisissa vesissä. Suurimmat yksilöt ovat kooltaan valtavia ja voivat painaa 150-350kg ja voi saavuttaa jopa 4 metrin pituuden. Erittäin hyvä ruokakala. (Kuvassa pieni yksilö, suuremmat kalat ovat hieman tummempia). Levinneisyys

Silokampela scophtalmus rhombus

Silokampela kasvaa 35-70cm pituiseksi ja elää hiekka- ja kivikkopohjalla 1-50 metrin syvyydessä. Ravintona silokampela käyttää pikkukaloja. Levinneisyys

Suomukampela Arnoglossus laterna

Suomukampela kasvaa 10-20cm pituiseksi ja on yleinen Etelä-Norjassa. Suomukampela elää hiekka- tai kivipohjilla 1-100 metrin syvyydessä. Ravinnokseen suomukampela käyttää äyriäisiä ja pikkukaloja. Levinneisyys